torstai 23. tammikuuta 2014

Nostalgia pläjäys

Varastoa järjestellessä löytyi yhdestä laatikosta cd, joka sai hymyn huulille :)

Kuvia buvve-poika Pikku Deestä!


Dylan pikkuisen isoveljensä Eetun (kiinanharjakoira-villakoira) kanssa.




Treeneissä. Deen kanssa treenattiin viestiä.



keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Talvi todellakin tuli

...ja sen myötä myös 20 asteen pakkaset...
Hemulin kohdallahan tämä tarkoittaa sitä, että lenkit on toistaiseksi lenkkeilty ja hommat hoidetaan nopeasti ihan vaan pihan perällä. Sellaista varustusta en ole tuolle vielä keksinyt, että se tarkenisi kauemmaksi lähteä. Kunnon tossut herra tarvitsisi, mutta ei sen jaloissa mitkään pysy.
Kyllä Neiti Hiltunenki vähän tassujaan tänä aamuna nosteli kun sen kanssa lenkille lähdin, mutta äkkiä ne varpit siitä lämpeni kunhan vauhtiin päästiin ja tunnin metsälenkki oli lopulta "pala kakkua".
Kykeni neito vielä ottamaan lumikylpyjäkin sillä välin kun minä hääräsin pupulassa.

Iltapäivällä, kun pakkanen laski niin Hemulikin tarkeni peuhata pihalla.







sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Meille tuli talvi!

En tiedä kehtaisiko näitä kuvia ensinkään edes laittaa näkysälle,mutta antaa nyt mennä...














tiistai 7. tammikuuta 2014

Räjähdyksiä

Uusi vuosi ja uudet kujeet.
Toivottavasti muillakin sujui vuodenvaihde yhtä mukavasti kuin meillä, limulinjalla lautapelejä pelaillen :)
Viime- ja edellisvuonna ei täällä juurikaan raketit paukkuneet, mutta nyt kyllä jytisi oikein tunteella. Vissiin kaikki muut tämän kyläpahasen asukkaat olivat hankkineet raketteja paitsi me. Vähempikin olisi riittänyt. Koiria ei pauke kiinnostanut, mutta pikkuneidin Nukkumatti oli välistä hiukan eksyksissä.

Vuosi alkaa jännityksessä, koska odottelemme räjähdystäni tässä tammikuun aikana. Tuota nuorta neitiäkin saatiin odottaa 2 vkoa yli lasketun ajan, joten saapi nähdä mitä meinaa seuraajansa. Olo ei ainakaan anna mitään viitteitä siitä, että kohta tapahtuisi. Toivottavasti olen väärässä.

Yksi räjähdys on jo tapahtunut, kun venäjänmustaterrieri narttu Piu, Druzkaya kennelistä, pungersi maailmaan 9 pentua. Mikäli kaikki menee niinkuin Strömsössä, tähtien asento pysyy oikeana eikä Maritta kasvattaja-täti muuta mieltään, niin meillekin pitäisi sieltä yksi pikkumusta kotiutua.

Vaan kyllä tätä "kaksi lasta samaan aikaan" asiaa on pohdittukin. Onko järkevää, miten onnistuu, kuinka jaksamme, mistä revin kaiken ajan...? Melkein 9kk on ollut aikaa tilanteeseen sopeutua ja eri tahojen kanssa asiasta keskustella. Minä ikuisena pessimistinä olen kehitellyt päähäni hirvittävät kauhuskenaariot siitä miten tämä kevät pahimmillaan menee. Tuomo taas on sitä mieltä, että kaikki sujuu varmasti OK. Helppo tästä vuodesta ei missään nimessä tule, mutta kyllä me se handlataan. Tuomon työvuorot on niin kiitollisia, herran ollessa poissa kotoa vain öisin, että siksi tähän uskallettiin lähteäkin. Apukädet on hädän hetkellä lähellä. Myös asuminen omakotitalossa tuki päätöstämme, pissarumba on huomattavasti yksinkertaisempaa täällä kuin kerrostalossa, pihassa on leikkipaikka tuolle 2veelle ja koirille 700neliötä aidattua tarhaa. Joten Tuomon nukkuessa pärjäämme tässä tontilla ja sosiaalistumme tontin ulkopuolella sitten iltapäivisin ja Tuomon vapaaviikoilla :) Kerrostalossa asuessamme emme vauva + koiranpentu yhdistelmää olisi edes harkinneet.

Ihan ensimmäisenä täällä kuitenkin odotetaan talvea - lunta ja pakkasta! Koko ajan on vain märkää, synkkää ja sanoisinkos jopa masentavaa. Koiruuksia ei ole edes tullut kuvattua, kun ulkona on niin... rumaa. Enkä mä kyllä tällä vatsalla saisi mitään koiria kuvattuakaan, kun pitäisi mennä tuonne koirien tasolle rötköttämään :)