Automatka sujui ensimmäisen 5 minuutin jälkeen nukkuen. Alkumatkasta meinasi pojulle kuolasta päätellen tuolla hiukka huono olo, mutta pitkältä syljeltä säästyttiin.
Vähän olin jännittänyt tuon juuri ensimmäiset (ja viimeiset) juoksunsa lopettaneen hormonihirviön reaktiota pentuun, mutta tutustuminen sujuikin sitten ongelmitta. Aika varovaisesti Hilda edelleen Goraan suhtautuu ja häntä heiluu vain hiukkasen kun pentua haistelee, mutta hei, se ei yrittänytkään syödä sitä, mikä on tietenkin aina iloinen asia ;) Valvomatta kahdestaan en Hildaa ja pentua uskalla vielä jättää, kun neito on edelleen (niistä juoksuista johtuen) "melkoisen" epävakaa persoonallisuus.
Hempan suhtautuminen Goraan oli taattua Hemppa-laatua. JEE te tulitte kotiin, JEE mä pääsen ulos riehumaan, JEE te toitte tänne uuden koiran, MOIII mä oon Hemppa (pusipusipusipusi), JEE tän uuden koiran mukana tuli ruokaa, JEE JEE JEE.... Ja kaikki tämä tapahtui siis kahdessa minuutissa, jonka ajan Gora istui eteisen nurkassa silmät lautasen kokoisena selkeästi ihmetellen mihin helkkarin hullujenhuoneelle hänet on kuskattu.
Koti-ikävästä ei ole pennulla tietoakaan. Yöllä klo 03 alkoi "itkettää" = märisyttämään kun aika kävi pitkäksi (viimeisetkin kaksijalkaiset kömpivät jo kymmenen aikaan nukkumaan ja Gora ei vissiin ihan tällaiseen rytmiin ole tottunut) koska en antanut herran leikkiä yöpöydänkaapin vetonupilla, enkä antanut pureksia itseäni nenästä johon touhuun hyvin yltti kun vain nousi sänkyä vasten. Parin kerran lempeäntiukalla Ei:llä ja tassujen laskemisella lattiantasolle poika kuitenkin uskoi ja syvään huokaisten kiepsahti pedilleen nukkumaan.
Ensiyön herra saakin viettää tuvassa Hemulin hellässä hoivassa ja hormonihirviö pistetään vaikka olohuoneeseen portin taakse kiukuttelemaan ihan keskenään ;)
Pissat tulevat hienosti ulos tai jos ulos ei ehditä (tai ymmärretä mennä esim. yöllä) niin sanomalehdelle.
Pupuihin ollaan jo tutustuttu. Ne on kovin kiinnostavia mutta myös vähän jännittäviä. Siskon ja veikan leikkiä tarhassa oli jänskä katsella ja vähän olisi halunnut mukaankin mennä, mutta ilmoitin että siihen touhuun on kokorajoitus eikä nuorimies ole vielä lähelläkään niitä kokoja että uskaltaisin päästää sen tuonne sekaan kun yhteensä semmoin reilu 50kiloa koiraa riehuu tarhassa ilman päätä ja häntää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti