maanantai 30. kesäkuuta 2014

Suohirwiö

Aamupäivällä tehtiin pikkumustan kanssa parin tunnin metsä-/suoretki. Vettä satoi kaatamalla ja tuuli tuiversi, mutta ei haitannut pätkääkään. Päinvastoin :)
Ihanan rentouttavaa oli kuljeskella ihan kahden. Gora kun on niin kiltti ja tottelevainen, eikä lainkaan kiinnostunut minkään sortin luonnonelukoista (niin kuin nämä kaksi muuta), sitä siis uskaltaa pitää irti kaikkialla eikä tarvitse pelätä että se singahtaisi jonkun elukan perään (Hemppa) tai että itse täytyisi olla kokoajan varuillaan jotta ehtii käskyttää koiraa ennen kun perävalot vilahtaa (Hilda). Tänään tuolla lammenrannalla tämä nähtiin oikein käytännössä, kun Rantasipin  poikanen singahti polun yli Goran nenän edestä kanervikkoon. Gora otti yhden askeleen linnun perään, mutta "Gora, tännepäin" pyynnöllä unohti koko tirpan ja tuli luokse. Kauniisti poika kulki muutenkin kokoajan minun lähettyvilläni. Tykkäänkin että koirat "luuhaa nilkoissa" kun ulkoilevat vapaana ja tiedän tasan tarkkaan missä menevät. Mikäli irtoavat liian kauksi, saati että poistuvat näköpiiristä niin joutuvat hihnaan alta aikayksikön. 
Alkumatkasta jaksoi Gora vetää suonlaidalla hirveää ravia, mutta yhden kerran kun molskahti vähän vetisempään kohtaan niin, että upposi sinne kylkiään myöden, niin alkoi ottaa hiukan rauhallisemmin. Taisi vähän väsähtääkin, kun sai tehdä kunnolla töitä, että sai itsensä sieltä ylös. 

Hiukkasen meinattiin eksyäkin, kun yhden pienen lammen, jonka meidän oli tarkoitus kiertää, olivat kaakkuri pariskunta vallannut. En uskaltanut mennä lähellekään lampea kun kauempaa näin toisen linnuista vedessä, etteivät vain meistä häiriintyisi. Olen antanut jostakin itseni ymmärtää, että pesälle palaaminen saattaa kestää hyvinkin kauan ja näillä ilmoilla se olisi kohtalokasta mahdollisille munille/poikasille. Niinpä jouduimme kiertämään lammen kunnolla suon kautta ja siellä silmäkkeitä väistellessämmä jouduimme hiukka harhaan. Pienestä päiväkävelystämme kehkeytyi, jälkeenpäin kartasta laskettuani, 7,5 km hikilenkki. No, hyvää liikuntaa meille molemmille. Ja löydettiinpä uusia lenkkireittejä.

Huomenna on edessä koiran pesu ja voisi vähän saksiakin taas heilutella. Ensimmäinen näyttelyhän meillä jo kolkuttelee nurkan takana, 20.7 Tampereen pentunäyttely. Mikäli tiistaina keskiviikkona ei taivaalta sada mummoja niin mennään hyvinkäälle mätsäriyleisöä naurattamaan :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti