Komion reissu nyt oli kun mikä tahansa metsäretki, mutta Aulangon reissu otettiin oppituntina. "Maalainen kaupungissa", oli näet ihan sellaistakin hienoutta tassujen alla kuin asfaltti ja koiriakin tuli vastaan :)
Automatkustus menee selkeästi kokoajan paremmin ja paremmin. Ei se edelleenkään lempparia Goran mielestä ole, mutta niitä hillittömiä kuolajojoja ei enää tavata eikä päivän ruokalistaa pysty enää lukemaan häkin pohjalta. Aulangolta lähdettäessä Gora jopa itse käveli auton viereen, tähän saakka on pistänyt liinat kiinni kun on tajunnut, että joutuu autoon, ja häkkiin nostettaessa suostui makupalojakin mutustelemaan. Aikaisemmin Gora ei ole suostunut syömään sikaosastolla yhtään mitään, vaikka ihan harjoitusmielessä olen minimiestä tuossa pihalla konttiin nostellut ja namuja tarjoillut.
Itse köpöttely oli jänskää. Paaaljon uusia hajuja, nähtävää ja kuultavaa (Puolustusvoimien sivujen mukaan Hätilässä oli Panssariprikaatin ampumaharjoitukset). Jyskeestä tuo ei näyttänyt korvaansa lotkauttavan. Koirat ohitettiin kiinnostuneena, mutta rauhallisesti. Vähän olisi mieli tehnyt mennä sanomaan "MOI", mutta "täällä"- kutsulla kiinnitti huomionsa minuun - ja eikun namia naamaan :)
Sorsistakaan tuo ei ottanut mitään kierroksia vaikka jotkut tyypit kapusivat lammesta maalle ja köpöttelivät parhaimmillaan parin metrin päässä pennusta. Gora vain istuskeli ja ihmetteli kaakattajia.
Hihnakulkeminen ylipäätään on jo (vielä, murkkuilukokeiluja odotellessa) melkoisen mallikelpoista, tosin systerin ja veikan ollessa mukana oppi unohtuu ja varsinkin Hildaa täytyy näykkiä poskesta ja roikkua hihnassa. Yksin kulkemista me ollaan kyllä käyty ahkerasti treenaamassa tuossa läheisellä hiekkatiellä joka kulkee kantatien viertä (autoja menee paljon ja lujaa). Eniten suustani kuultu lause viimeisen viikon aikana on selkeästi ollut "Väärä puoli".
Meillä koirat kulkevat hihnassa minun vasemmalla puolellani, aina. Meidän hihna"lenkit" on pääosin vain siirtymistä paikasta A paikkaan B jossa sitten rallatellaan, eikä silloin hihnassa tarpeiden teon lisäksi juosta hajujen perässä ja haahuilla ees-taas. Poikkeuksena sitten "mielenvirkistys-kävelyt", kuten tuo Aulangon reissu, mutta silloinkaan ei hihnassa poukkoilla.
Sen sijaan, että fiksuna olisin opettanut koirilleni oikean ja vasemman olen ottanut käyttöön (älkää kysykö miksi) tuon ääreist typerän väärä puoli-käskyn. Väärä puoli hihkaistaan silloin jos, koiruus yrittää etu- tai takakautta koukata tien oikeaan reunaa. Ja sitten jos sinne oikeaan reunaan ihan oikeasti pitää kaikkien siirtyä, niin se on sitten käsimerkein varustettu "tännepäin". Monimutkaista, mutta tapojaan kuuden koiran jälkeen on ollut kovin vaikeaa lähteä muuttamaan :)
 |
| Leivän loppuminen oli ihan persiistä :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti